Venkaan reissulta seuraavaksi muutama kuva Peukalonperänarolta (linkki Kansalaisen karttapaikkaan). Se on laajan luonnontilaisen Kärppäsuon luoteisnurkassa, harjun ja suon välissä. Kärppäsuo ja Peukalonperäsaro ovat Natura-aluetta.
Peukalonperästä löytyivät juuri ne Oulun seudulla harvinaisimmat arotyypit: korvenkarhunsammalaro (Polytrichum commune valtalajina, kuva alla vasemmalla) ja siniheinäaro (Molinia caerulaean mukaan, kuva alla oikealla). Kumpaakin oli aarikaupalla, vaikka jouhisara-aro olikin hallitsevana. Yläkuvassa on arolta yleiskuva, jossa on jouhisara-aroon rajoittuvia korvenkarhunsammallaikkuja. Niiden välissä on harvahkoja jouhiluikkakasvustoja.
Aroilla on vähän kasvilajeja, niin täälläkin. Karhunsammalen joukossa ei kasvanut juuri mitään - jollei oteta lukuun puita, mäntyjä ja hieskoivuja. Mäntyjen rungoista näkyy hienosti vihje arojen syntymekanismista: kevättulvan yläraja.
Myös siniheinäarolla on lähes pelkästään siniheinää, ei sammaliakaan. Puulajit ovat samat. Muutamia tupsuja hanhenpajua (Salix repens) kasvaa siellä täällä. Mukana on myös hietikkopajua (Salix repens ssp. argentea) ja/tai sen ja hanhenpajun (Salix repens ssp. repens) välimuotoja. Hietikkopajun tyyppiset hanhenpajut näyttävät viihtyvän muillakin aroilla.
Lisää aroista: juttuni Suomen luonto -lehdessä 11/2006.
Arokosteikot on tieteellisesti kuvattu Suo-lehdessä vuonna 2005. Jarmo Laitisen et. al. juttu löytyy edellisestä linkistä Suo-lehden sivuilta pdf:nä.
