Blogi on ollut talvilevossa, ei aiheiden eikä kuvien puutteiden takia, eikä edes postittajan talviunen takia, vaan nykyihmiselle niin tärkeiden töiden takia. Monenmoista projektia on kertyi talvelle, mm. digiperuskurssin pito Iin kansalaisopistossa. Opettaminen oli pitkästä aikaa mukavaa, mutta kurssin oppimateriaalien teko työlästä, joskin myös palkitsevaa. Kahlasin myös liki 500-sivuisen e-kirjan omasta kamerastani ja sen ominaisuuksista. Kirjan kirjoittaja väitti, että aloittelijan kuvat paranevat nopeimmin ei niinkään opettamalla kameran tekniikkaa vaan kuvan sommittelua. Kun myös oppilaat kiinnostuivat siitä, käytimme aiheeseen muutaman tunnin ja palasimme siihen tavan takaa.
Löysin kurssia valmistellessani netistä aarreaitan eli laajan artikkelikokoelman aiheesta (valo)kuvan kompositio. Olen kasvikuvieni kanssa ollut hiukan hukassa tai vailla tavoitteita, koska kasvikuva niin usein on "vain" dokumentti, parhaimmillaankin potretti. Yleensä ottaen kasvikuvaajan kuvassa on kasvi, joka esittää vain itseään, pahimmillaan juuri kuvan keskipisteessä, In The Bull´s Eye eli Häränsilmässä. Häränsilmä on se kuvan keskipiste, johon ei pitäisi laittaa kuvan tärkeintä aihetta, pointtia. Katse kohdistuu ensiksi siihen, ja toiseksi siihen, ja kolmanneksi, ja väsyy, ja häipyy.
Komposition kautta joutuu kysymään mitä kuva-alalla oikeastaan on. Tämä on tietenkin se kuvan peruskysymys. Ja miksi? Missä suhteissa? Mikä painottuu? Miten kertomus syntyy? Tällaisten ajatusten merkeissä kasviblogi herää...
Ylläolevan pietaryrttikuvan kävin kuvaamassa takapihalla nämä ajatukset mielessäni. Valitsin yhden kukinnon, ja siitä lumisen kukan, lähtökohdaksi. Teräväksi kohdaksi. (Että syväterävyyttä sai yhtään, piti ISO eli herkkyys nostaa aina 2000:een.)
Talvesta sai kertoa yksi jäähile. Kukat ovat reippaasti auki, tämä on kukan viimeinen vaihe. Pihalta löytyisi vielä myös siemenellisiä, supussa olevia, mutta se on toinen tarina. Tämä kertoo talvesta, ja tulevasta kesästä melko lämpimin, murretuin värein.
---
Rinnakkaisblogini, puistoblogini, on "pysynyt hengissä" talven yli, koska olen puistokasvillisuuden parissa muutenkin työskennellyt. Olen vienyt tietokantaan puistojen kasvillisuustietoja, mm. Henry Väreen puisto-oppaan karttojen vanhat havainnot. Taustalla on alkusyksystä ilmestyvä Oulun kaupungin omaan käyttöönsä tilaama juhla- ja lahjakirja Oulun keskustan puistoista. Kirja tulee painottumaan puistojen kautta Oulun historiaan, mutta kasvillisuudellakinkin on siinä pieni osa. Yritän puistouolelta ehtiä myös tähän blogiin.
