Itämeren kotoperäiset - onko niitä?

Jari Särkkä Raahesta oli huomannut, että Itämeri-portaalissa väitetään, ettei Itämeren piirissä ole ainuttakaan kotoperäistä lajia. Merentutkimuslaitoksen juttu alkaa näin räväkästi:

"Mitä sellaisia eliöitä Itämeressä on, joita ei ole muualla?
Ei mitään. Itämeressä ei tavata ainuttakaan kotoperäistä eli edeemistä kasvi- tai eläinlajia." Linkki juttuun:

http://www.fimr.fi/fi/ajankohtaista/kysymykset/fi_FI/kotoperainen/




Yllä on yksi Itämeren kotoperäisistä kasveista, perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica). Kuvassa se on oikeaa kokoaan suurempana. Perämeremsilmäruoho on "pienisilmäinen" eli kukkakin on pieni, 2,5-3,5 milliä. Vertailun vuoksi yleisen ketosilmäruohon kukka on 7-10 mm eli 2-3 kertaa suurempi.- Kuva on Oulun kaupungin alueelta, Kempeleenlahden rantaruovikon aukosta, Raatimiehenniityltä. Kuva on otettu elokuussa 2003.

Kasvitieteilijät tuntevat useita Itämeren kotoperäistä kasveja. Juuri Itämeri taitaa Skandinaviassa synnyttää endeemisille otollisia oloja.Päätin kerrata, miten Pohjoismaiden nykyinen kasviraamattu Flora Nordica asian esittää.

Kirjassa kuvataan Baltian merenrannoilta ("Baltic shores") moninainen määrä lajiutumisen eri vaiheissa oleva lajeja. Itämeri on nuori ja suolapitoisuudeltaan matala. Maannouseman ja murtoveden takia ympäristö on haasteellinen, poikkeava. Näihin oloihin sopeutuneita tai sopeutuvia endeemisiä kasveja kirjassa on lueteltu yhteensä 30 taksonia (s. 151-152).

Teos jakaa nämä endeemiset taksonit neljään ryhmään.


1) Maannousema-alueen piirissä rannoilla kasvavia pioneerilajit: 14 endeemistä taksonia.

2) Paitsi Itämeren myös myös jäämeren rannikolla (Norja, Venäjä) esiintyviä endeemisiä taksoneita on 3.

3) Baltian eteläosien rannikolla on 8 taksonia, jotka eivät ole maannousualueella.

4) Sekä Baltian eteläosien rannikolla että eteläisen Skandinavian länsirannikolla tavataan 5 taksonia.

15 näistä 30:stä on muunnoksia (varieties), ja 10 alalajeja. Viittä pidetään lajeina. Ne ovat perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica), suolasara (Carex halophila), upossarpio (Alisma wahlenbergii), pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) ja meritatar (Polygonum oxyspermum).

Näistä suolasaran Carex halophilan asema kotoperäisenä on muuttumassa. Suolasaran esiintymisalue on Oulun seudulla ja sen tuntumassa. Sen kuvasi aikoinaan Fredrik Nylander Kuolasta ja Oulun seudulta kuvatusta materiaalista. Nyt tieteellisessä Ann.Bot.fennici Vol 49 -lehdessä Henry Väre on tullut tulokseen - muiden tutkijoiden ohella - että suolasaralle kuuluu tieteelliseksi nimeksi Carex recta Boot. Carex rectan levinneisyysalue ulottuu aina Pohjois-Amerikkaan.

Suolasara on risteymäperäinen laji, stabiili hybridi, ehkä useassa paikassa syntynyt. Usein endeemiset taksonit ovatkin syntyneet risteytymällä. Flora Nordican mukaan ei-risteymäperäisiä endeemejä taksoneita (lajitasolla) on Pohjolassa todella vähän eli kaksi: perämerensilmäruoho(Euphrasia bottnica), ja ruijansorsimo (Puccinellia finmarchica), mutta näistäkin siis toinen Baltian rannikon piiristä!