Olen jatkanut atlaskartoituksiani Yli-Iin Tannilasta Pudasjärven suuntaan. Lopulta pääsin määränpäähäni, Venkaan jättiläislähteelle. Lähteelle on ryttyyttävää metsäautotietä 25 km Tannilasta, kartasta katsoen likimain sama olisi matkaa eteenpäin Pudasjärven Aittojärvelle. Koko väli Aittojärvelle jäisi altaan alle, jos Iijoen uomaa siirretään 40 km matkalta suuraltaan alle.
Venkaan lähde on useiden aarien suuruinen potti harjun päässä. Vettä tihkuu potin kaikilta seinämiltä, eli mitään suurta yhtä lähteensilmää ei ole. Heinäkuussa lähteellä kukkii näyttävimmin mesiangervo.
Lähteen kasvillisuudessa poikkeuksellisin on ilman muuta lehtopalsami (Impatiens noli-tangere, pikkukuva alla vasemmalla). Sitä on lähteellä varmaan tuhansittain. Täällä Pohjolassa se kukkii kuitenkin umpikukin eli kukannuput eivät ollenkaan avaudu. Kukat olisivat suuria ja keltaisia palsaminkukkia... Koko kasvi jää muutenkin matalaksi, vähän vaaksaa korkeammaksi.
Lehtopalsami on kuitenkin yksivuotinen, jokavuotisista siemenistä riippuvainen. Eli se on selvinnyt umpikukin vuodesta toiseen täällä lähteellä tuhansia vuosia. Kunnes tulee Kollajan allas?
Venkaan suurlähde kuuluu Naturaan. Kollajan altaan alle jääviä muita Natura-alueita olisivat niin Pudasjärven laaja luhtainen suisto kuin aika lähellä Vengasta oleva laaja luonnontilainen suoalue, Kärppäsuo. Pudasjärven Natura-alueen tuntumassa kävin viime kesänä, mutta tämän vuoden reissuni ulottui myös Kärppäsuon luoteisnurkkaan. Siellä on Peukalonpäänaro. Se on näitä arosoita joista kirjoitin marraskuussa Suomen luontoon. Peukalonpäänarolla on hienoa korpikarhunsammalaroa ja siniheinäaroa. Yritän saada näistä joitain kuvia esille seuraaviin postauksiin, vaikka pakollinen lomaviikkokin jo lähestyy.
Alla oikealla tunnelmakuva lähteeltä: metsäkortetta ja saranlehtiä vanhan raidan tyvellä.
No comments:
Post a Comment