Valas tämä ei ole vaan elokorento. Lennähti kartalleni lämmittelemään kun aurinko kurkisti kesken pilvisen syysaamun. Tämä on kai niitä helppoja korentoja määrittää - takasiiven keltaiset läikät kertonevat sen lajin. Se on syyskorentojen sukua, tieteelliseltä nimeltään Sympetrum flaveolum. Syyskorennot ovat nitä loppukesän pieniä ja usein punaisia korentoja.
Käävätkin osaavat olla kauniita, jopa tyylikkäitä. Viimemainittuihin kai kuuluu tämä keloutuneelta kuusenkannolta löytynyt aidaskääpä (Gloeophyllum sepiarium). Se on kuolleen puun, myös puuatvaran, lahottaja. Usein sen näkee kannon päällä, jolloin se on muodoltaan erilainen. Lakin reunan väriyhdistelmä pistää kuitenkin silmään, haalistuneenakin.
Rantahietikon merinätkelmä (Lathyrus japonicus) kertoo jo vähän enemmän millaisilla paikoilla olen nyt liikuskellut. Muutamat kasvit kukkivat vielä Perämeren rannoilla. Eniten näin syysmaitiaisia ja kannusruohoa, muut olivat jo enemmän tai vähemmän lajinsa viimeisiä - kuten muutamat merikohokit ja -nätkelmät. - Kuva 8.9.2007.
2 comments:
aweosme. very nice macro shots indeed. good work ;)
Onpa upeita kuvia. Ja paljon mielenkiintoista tietoa.
Post a Comment