Oli tilaisuus käydä Hailuodon Marjaniemessä; siispä piipahdin katsomassa myös jokipajun (Salix triandra) Hailuodon ainoaa esiintymää. Pensas on tunnettu muistaakseni vuodesta 1975, ja aika moni opiskelija on kenttäkurssien yhteydessä kai nähnyt ja näytteenkin tallentanut. Kuvaa en ole missään hoksannut eikä aivan tarkkaa paikkatietoa ole löytynyt.
Pensas on Ranta-Sumpun leirintäalueen takana Hannauksenrantalammesta tulevan pienen laskuojan reunalla. Ranta-Sumpun edustalle on perustettu vastikään luonnonsuojelualue. Suojelun perustana ovat luontotyypit viralliselta nimeltä luonnontilainen hiekkaranta ja puuttomat dyynit. Pensas on hiukan korkeimman dyynin takana, GPS-koordinaatin mukaan juuri ja juuri luonnonsuojelualueen sisällä. Uhanalaistarkasteluissa jokipaju on katsottu silmälläpidettäväksi lajiksi. Eli periaatteessa jokipaju on paikalla turvassa.
Jokipaju on loppujen lopuksi hyvin paikallinen laji Suomessa. Oulun seudulla sitä on Liminganlahteen laskevien jokien varsilla, erityisesti Ängesleväjoella. Muut esiintymiskeskukset ovat Tornionjoen ja Kemijoen alajuoksuilla.
Hailuodossa luontopolun esitteessä sanotaan, että Hailuodon pensaassa olisi hede- ja emiyksilöitä. Jokipaju kukkii lehtien puhjetessa, eli parhaillaan. Ajattelin kuvata kummankin sukupuolen kukinnot, mutta löysin vain emi- eli työttökukkia (kuva alla).
Jokipaju on helpoin tunnistaa vanhemmista oksista ja rungoista. Kuori kesii irti ja paljastaa alta oranssin uuden kuoren. Alla runkokuvakin, samasta pensaasta.
Ja lopuksi kuva korkeimman dyynin päältä Ranta-Sumpun ja Marjaniemen suuntaan. Suurella dyynillä kasvaa rantavehnää, pietaryrttiä, suola-arhoa, sarjakeltanoa, hiirenvirnaa. Pensaalta metsään päin oli pieniä merinätkelmän taimia. Aivan jokipajun vieressä kasvaa pieni harmaaleppä, joka taitaa olla merenrantojen harmaakarvaista karjalanharmaalepää (Alnus incana var. argentata). Se sopisi luontopolulla jokipajun kanssa samaan opastauluun.
No comments:
Post a Comment